puhveli
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- jokin vankkarakenteinen käyräsarvinen nautaeläin
- amerikkalainen biisoni
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpuhʋeli/
- tavutus: puh‧ve‧li
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puhveli | puhvelit |
genetiivi | puhvelin | puhvelien puhveleiden puhveleitten |
partitiivi | puhvelia | puhveleita puhveleja |
akkusatiivi | puhveli; puhvelin |
puhvelit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puhvelissa | puhveleissa |
elatiivi | puhvelista | puhveleista |
illatiivi | puhveliin | puhveleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puhvelilla | puhveleilla |
ablatiivi | puhvelilta | puhveleilta |
allatiivi | puhvelille | puhveleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puhvelina | puhveleina |
translatiivi | puhveliksi | puhveleiksi |
abessiivi | puhvelitta | puhveleitta |
instruktiivi | – | puhvelein |
komitatiivi | – | puhveleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puhveli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
puhveliheinä, puhvelihärkä, puhvelilauma, puhvelilehmä, puhvelinmetsästys, puhvelinnahka, vesipuhveli
Aiheesta muualla muokkaa
- puhveli Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6