puijaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapuijaaminen (38)
- teonnimi verbistä puijata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puijaaminen | puijaamiset |
genetiivi | puijaamisen | puijaamisten puijaamisien |
partitiivi | puijaamista | puijaamisia |
akkusatiivi | puijaaminen; puijaamisen |
puijaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puijaamisessa | puijaamisissa |
elatiivi | puijaamisesta | puijaamisista |
illatiivi | puijaamiseen | puijaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puijaamisella | puijaamisilla |
ablatiivi | puijaamiselta | puijaamisilta |
allatiivi | puijaamiselle | puijaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puijaamisena (puijaamisna) |
puijaamisina |
translatiivi | puijaamiseksi | puijaamisiksi |
abessiivi | puijaamisetta | puijaamisitta |
instruktiivi | – | puijaamisin |
komitatiivi | – | puijaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puijaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
puijaamis- |