pukkaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapukkaileminen (38)
- teonnimi verbistä pukkailla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pukkaileminen | pukkailemiset |
genetiivi | pukkailemisen | pukkailemisten pukkailemisien |
partitiivi | pukkailemista | pukkailemisia |
akkusatiivi | pukkaileminen; pukkailemisen |
pukkailemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pukkailemisessa | pukkailemisissa |
elatiivi | pukkailemisesta | pukkailemisista |
illatiivi | pukkailemiseen | pukkailemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pukkailemisella | pukkailemisilla |
ablatiivi | pukkailemiselta | pukkailemisilta |
allatiivi | pukkailemiselle | pukkailemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pukkailemisena (pukkailemisna) |
pukkailemisina |
translatiivi | pukkailemiseksi | pukkailemisiksi |
abessiivi | pukkailemisetta | pukkailemisitta |
instruktiivi | – | pukkailemisin |
komitatiivi | – | pukkailemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pukkailemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pukkailemis- |