pullauttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapullauttaminen (38)
- teonnimi verbistä pullauttaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pullauttaminen | pullauttamiset |
genetiivi | pullauttamisen | pullauttamisten pullauttamisien |
partitiivi | pullauttamista | pullauttamisia |
akkusatiivi | pullauttaminen; pullauttamisen |
pullauttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pullauttamisessa | pullauttamisissa |
elatiivi | pullauttamisesta | pullauttamisista |
illatiivi | pullauttamiseen | pullauttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pullauttamisella | pullauttamisilla |
ablatiivi | pullauttamiselta | pullauttamisilta |
allatiivi | pullauttamiselle | pullauttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pullauttamisena (pullauttamisna) |
pullauttamisina |
translatiivi | pullauttamiseksi | pullauttamisiksi |
abessiivi | pullauttamisetta | pullauttamisitta |
instruktiivi | – | pullauttamisin |
komitatiivi | – | pullauttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pullauttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pullauttamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pullauttaa + johdin -minen