SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

pummi (5)[1]

  1. (slangia) rappioalkoholisti
  2. (slangia) henkilö, joka pummaa muilta tai elää muiden kustannuksella
  3. (slangia) ilman maksua saatu etuus
    Matkustin Töölöön pummilla.
  4. (arkikieltä) epäonnistuminen, harhalaukaus, pummaus
    Viimeisellä laukauksella Suomen ampumahiihtäjälle tuli pummi.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpummi/
  • tavutus: pum‧mi

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pummi pummit
genetiivi pummin pummien
partitiivi pummia pummeja
akkusatiivi pummi;
pummin
pummit
sisäpaikallissijat
inessiivi pummissa pummeissa
elatiivi pummista pummeista
illatiivi pummiin pummeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pummilla pummeilla
ablatiivi pummilta pummeilta
allatiivi pummille pummeille
muut sijamuodot
essiivi pummina pummeina
translatiivi pummiksi pummeiksi
abessiivi pummitta pummeitta
instruktiivi pummein
komitatiivi pummeine-
+ omistusliite

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

sosiaalipummi

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • pummi Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5