puoliminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapuoliminen (38)
- teonnimi verbistä puolia
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puoliminen | puolimiset |
genetiivi | puolimisen | puolimisten puolimisien |
partitiivi | puolimista | puolimisia |
akkusatiivi | puoliminen; puolimisen |
puolimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puolimisessa | puolimisissa |
elatiivi | puolimisesta | puolimisista |
illatiivi | puolimiseen | puolimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puolimisella | puolimisilla |
ablatiivi | puolimiselta | puolimisilta |
allatiivi | puolimiselle | puolimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puolimisena (puolimisna) |
puolimisina |
translatiivi | puolimiseksi | puolimisiksi |
abessiivi | puolimisetta | puolimisitta |
instruktiivi | – | puolimisin |
komitatiivi | – | puolimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puolimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
puolimis- |