puoskaroiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapuoskaroiminen (38)
- teonnimi verbistä puoskaroida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puoskaroiminen | puoskaroimiset |
genetiivi | puoskaroimisen | puoskaroimisten puoskaroimisien |
partitiivi | puoskaroimista | puoskaroimisia |
akkusatiivi | puoskaroiminen; puoskaroimisen |
puoskaroimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puoskaroimisessa | puoskaroimisissa |
elatiivi | puoskaroimisesta | puoskaroimisista |
illatiivi | puoskaroimiseen | puoskaroimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puoskaroimisella | puoskaroimisilla |
ablatiivi | puoskaroimiselta | puoskaroimisilta |
allatiivi | puoskaroimiselle | puoskaroimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puoskaroimisena (puoskaroimisna) |
puoskaroimisina |
translatiivi | puoskaroimiseksi | puoskaroimisiksi |
abessiivi | puoskaroimisetta | puoskaroimisitta |
instruktiivi | – | puoskaroimisin |
komitatiivi | – | puoskaroimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puoskaroimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
puoskaroimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi puoskaroida + johdin -minen