pureminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapureminen (38)
- teonnimi verbistä purra
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pureminen | puremiset |
genetiivi | puremisen | puremisten puremisien |
partitiivi | puremista | puremisia |
akkusatiivi | pureminen; puremisen |
puremiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puremisessa | puremisissa |
elatiivi | puremisesta | puremisista |
illatiivi | puremiseen | puremisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puremisella | puremisilla |
ablatiivi | puremiselta | puremisilta |
allatiivi | puremiselle | puremisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puremisena (puremisna) |
puremisina |
translatiivi | puremiseksi | puremisiksi |
abessiivi | puremisetta | puremisitta |
instruktiivi | – | puremisin |
komitatiivi | – | puremisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puremise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
puremis- |