purkaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapurkaminen (38)
- teonnimi verbistä purkaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | purkaminen | purkamiset |
| genetiivi | purkamisen | purkamisten purkamisien |
| partitiivi | purkamista | purkamisia |
| akkusatiivi | purkaminen; purkamisen |
purkamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | purkamisessa | purkamisissa |
| elatiivi | purkamisesta | purkamisista |
| illatiivi | purkamiseen | purkamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | purkamisella | purkamisilla |
| ablatiivi | purkamiselta | purkamisilta |
| allatiivi | purkamiselle | purkamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | purkamisena (purkamisna) |
purkamisina |
| translatiivi | purkamiseksi | purkamisiksi |
| abessiivi | purkamisetta | purkamisitta |
| instruktiivi | – | purkamisin |
| komitatiivi | – | purkamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | purkamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
purkamis- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- purkaminen Tieteen termipankissa