purkittanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaapurkittanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä purkittaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | purkittanut | purkittaneet |
genetiivi | purkittaneen | purkittaneiden purkittaneitten |
partitiivi | purkittanutta | purkittaneita |
akkusatiivi | purkittanut; purkittaneen |
purkittaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | purkittaneessa | purkittaneissa |
elatiivi | purkittaneesta | purkittaneista |
illatiivi | purkittaneeseen | purkittaneisiin purkittaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | purkittaneella | purkittaneilla |
ablatiivi | purkittaneelta | purkittaneilta |
allatiivi | purkittaneelle | purkittaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | purkittaneena | purkittaneina |
translatiivi | purkittaneeksi | purkittaneiksi |
abessiivi | purkittaneetta | purkittaneitta |
instruktiivi | – | purkittanein |
komitatiivi | – | purkittaneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | purkittanee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
purkittanut- |