purkka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (puhekieltä) purukumi
- (nettislangia) graafisessa suunnittelussa tai ohjelmoinnissa käytetty nimitys yleensä helposti toteutettavasta väliaikaiskorjauksesta (vaihtoehtoisia kirjoitusasuja: purkkaviritelmä, purkkaviritys, purkkakorjaus...)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpurkːɑ/
- tavutus: purk‧ka
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | purkka | purkat |
| genetiivi | purkan | purkkien (purkkain) |
| partitiivi | purkkaa | purkkia |
| akkusatiivi | purkka; purkan |
purkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | purkassa | purkissa |
| elatiivi | purkasta | purkista |
| illatiivi | purkkaan | purkkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | purkalla | purkilla |
| ablatiivi | purkalta | purkilta |
| allatiivi | purkalle | purkille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | purkkana | purkkina |
| translatiivi | purkaksi | purkiksi |
| abessiivi | purkatta | purkitta |
| instruktiivi | – | purkin |
| komitatiivi | – | purkkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | purka- | |
| vahva vartalo | purkka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa[1] purukumi: lyhentynyt varhaisemmasta muodosta purkkari[2]
[2] paikka: Vrt. paikata purukumilla.
Aiheesta muualla
muokkaa- purkka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-A
- ↑ Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja, s. 26. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23239-4.