purtilo
Katso myös: Purtilo |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpurt̪ilo/
- tavutus: pur‧ti‧lo
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | purtilo | purtilot |
genetiivi | purtilon | purtilojen purtiloiden purtiloitten |
partitiivi | purtiloa | purtiloita purtiloja |
akkusatiivi | purtilo; purtilon |
purtilot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | purtilossa | purtiloissa |
elatiivi | purtilosta | purtiloista |
illatiivi | purtiloon | purtiloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | purtilolla | purtiloilla |
ablatiivi | purtilolta | purtiloilta |
allatiivi | purtilolle | purtiloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | purtilona | purtiloina |
translatiivi | purtiloksi | purtiloiksi |
abessiivi | purtilotta | purtiloitta |
instruktiivi | – | purtiloin |
komitatiivi | – | purtiloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | purtilo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaasana pursi[2] (vahva vartalo purte-) + johdin -lo
Aiheesta muualla
muokkaa- purtilo Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 334. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.