putsaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaputsaaminen (38)
- teonnimi verbistä putsata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | putsaaminen | putsaamiset |
| genetiivi | putsaamisen | putsaamisten putsaamisien |
| partitiivi | putsaamista | putsaamisia |
| akkusatiivi | putsaaminen; putsaamisen |
putsaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | putsaamisessa | putsaamisissa |
| elatiivi | putsaamisesta | putsaamisista |
| illatiivi | putsaamiseen | putsaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | putsaamisella | putsaamisilla |
| ablatiivi | putsaamiselta | putsaamisilta |
| allatiivi | putsaamiselle | putsaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | putsaamisena (putsaamisna) |
putsaamisina |
| translatiivi | putsaamiseksi | putsaamisiksi |
| abessiivi | putsaamisetta | putsaamisitta |
| instruktiivi | – | putsaamisin |
| komitatiivi | – | putsaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | putsaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
putsaamis- | |