puttaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaputtaaminen (38)
- teonnimi verbistä putata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puttaaminen | puttaamiset |
| genetiivi | puttaamisen | puttaamisten puttaamisien |
| partitiivi | puttaamista | puttaamisia |
| akkusatiivi | puttaaminen; puttaamisen |
puttaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puttaamisessa | puttaamisissa |
| elatiivi | puttaamisesta | puttaamisista |
| illatiivi | puttaamiseen | puttaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puttaamisella | puttaamisilla |
| ablatiivi | puttaamiselta | puttaamisilta |
| allatiivi | puttaamiselle | puttaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puttaamisena (puttaamisna) |
puttaamisina |
| translatiivi | puttaamiseksi | puttaamisiksi |
| abessiivi | puttaamisetta | puttaamisitta |
| instruktiivi | – | puttaamisin |
| komitatiivi | – | puttaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puttaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
puttaamis- | |