puuhaava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
puuhaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä puuhata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puuhaava | puuhaavat |
| genetiivi | puuhaavan | puuhaavien (puuhaavain) |
| partitiivi | puuhaavaa | puuhaavia |
| akkusatiivi | puuhaava; puuhaavan | puuhaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puuhaavassa | puuhaavissa |
| elatiivi | puuhaavasta | puuhaavista |
| illatiivi | puuhaavaan | puuhaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puuhaavalla | puuhaavilla |
| ablatiivi | puuhaavalta | puuhaavilta |
| allatiivi | puuhaavalle | puuhaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puuhaavana | puuhaavina |
| translatiivi | puuhaavaksi | puuhaaviksi |
| abessiivi | puuhaavatta | puuhaavitta |
| instruktiivi | – | puuhaavin |
| komitatiivi | – | puuhaavine |