Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

puuhailija (12)

  1. henkilö, joka puuhailee

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpuːhɑi̯ˌlijɑ/
  • tavutus: puu‧hai‧li‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puuhailija puuhailijat
genetiivi puuhailijan puuhailijoiden
puuhailijoitten
(puuhailijain)
partitiivi puuhailijaa puuhailijoita
akkusatiivi puuhailija;
puuhailijan
puuhailijat
sisäpaikallissijat
inessiivi puuhailijassa puuhailijoissa
elatiivi puuhailijasta puuhailijoista
illatiivi puuhailijaan puuhailijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi puuhailijalla puuhailijoilla
ablatiivi puuhailijalta puuhailijoilta
allatiivi puuhailijalle puuhailijoille
muut sijamuodot
essiivi puuhailijana puuhailijoina
translatiivi puuhailijaksi puuhailijoiksi
abessiivi puuhailijatta puuhailijoitta
instruktiivi puuhailijoin
komitatiivi puuhailijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo puuhailija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa