puuhasteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapuuhasteleminen (38)
- teonnimi verbistä puuhastella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puuhasteleminen | puuhastelemiset |
genetiivi | puuhastelemisen | puuhastelemisten puuhastelemisien |
partitiivi | puuhastelemista | puuhastelemisia |
akkusatiivi | puuhasteleminen; puuhastelemisen |
puuhastelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puuhastelemisessa | puuhastelemisissa |
elatiivi | puuhastelemisesta | puuhastelemisista |
illatiivi | puuhastelemiseen | puuhastelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puuhastelemisella | puuhastelemisilla |
ablatiivi | puuhastelemiselta | puuhastelemisilta |
allatiivi | puuhastelemiselle | puuhastelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puuhastelemisena (puuhastelemisna) |
puuhastelemisina |
translatiivi | puuhastelemiseksi | puuhastelemisiksi |
abessiivi | puuhastelemisetta | puuhastelemisitta |
instruktiivi | – | puuhastelemisin |
komitatiivi | – | puuhastelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puuhastelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
puuhastelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi puuhastella + johdin -minen