pyörähteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapyörähteleminen (38)
- teonnimi verbistä pyörähdellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pyörähteleminen | pyörähtelemiset |
genetiivi | pyörähtelemisen | pyörähtelemisten pyörähtelemisien |
partitiivi | pyörähtelemistä | pyörähtelemisiä |
akkusatiivi | pyörähteleminen; pyörähtelemisen |
pyörähtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pyörähtelemisessä | pyörähtelemisissä |
elatiivi | pyörähtelemisestä | pyörähtelemisistä |
illatiivi | pyörähtelemiseen | pyörähtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pyörähtelemisellä | pyörähtelemisillä |
ablatiivi | pyörähtelemiseltä | pyörähtelemisiltä |
allatiivi | pyörähtelemiselle | pyörähtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pyörähtelemisenä (pyörähtelemisnä) |
pyörähtelemisinä |
translatiivi | pyörähtelemiseksi | pyörähtelemisiksi |
abessiivi | pyörähtelemisettä | pyörähtelemisittä |
instruktiivi | – | pyörähtelemisin |
komitatiivi | – | pyörähtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pyörähtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pyörähtelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pyörähdellä + johdin -minen