pyöräilijä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpyø̯ræi̯ˌlijæ/
- tavutus: pyö‧räi‧li‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pyöräilijä | pyöräilijät |
genetiivi | pyöräilijän | pyöräilijöiden pyöräilijöitten (pyöräilijäin) |
partitiivi | pyöräilijää | pyöräilijöitä |
akkusatiivi | pyöräilijä; pyöräilijän |
pyöräilijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pyöräilijässä | pyöräilijöissä |
elatiivi | pyöräilijästä | pyöräilijöistä |
illatiivi | pyöräilijään | pyöräilijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pyöräilijällä | pyöräilijöillä |
ablatiivi | pyöräilijältä | pyöräilijöiltä |
allatiivi | pyöräilijälle | pyöräilijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pyöräilijänä | pyöräilijöinä |
translatiivi | pyöräilijäksi | pyöräilijöiksi |
abessiivi | pyöräilijättä | pyöräilijöittä |
instruktiivi | – | pyöräilijöin |
komitatiivi | – | pyöräilijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pyöräilijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. polkupyöräilijä
Ks. polkupyöräilijä |
Aiheesta muualla
muokkaa- pyöräilijä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12