Wikipedia
Katso artikkeli Pyhimys Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

pyhimys (39)[1]

  1. (uskonto) pyhänä pidetty henkilö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpyhimys/
  • tavutus: py‧hi‧mys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyhimys pyhimykset
genetiivi pyhimyksen pyhimysten
pyhimyksien
partitiivi pyhimystä pyhimyksiä
akkusatiivi pyhimys;
pyhimyksen
pyhimykset
sisäpaikallissijat
inessiivi pyhimyksessä pyhimyksissä
elatiivi pyhimyksestä pyhimyksistä
illatiivi pyhimykseen pyhimyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyhimyksellä pyhimyksillä
ablatiivi pyhimykseltä pyhimyksiltä
allatiivi pyhimykselle pyhimyksille
muut sijamuodot
essiivi pyhimyksenä pyhimyksinä
translatiivi pyhimykseksi pyhimyksiksi
abessiivi pyhimyksettä pyhimyksittä
instruktiivi pyhimyksin
komitatiivi pyhimyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pyhimykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pyhimys-

Etymologia

muokkaa

adjektiivi pyhä + johdin -(i)mys

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

pyhimyksenkuva, pyhimyskalastaja, pyhimyskehä, pyhimystarina, pyhimystaru, pylväspyhimys, suojeluspyhimys

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39