pyhyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapyhyys (40)
- se, että on pyhä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpyhyːs/
- tavutus: py‧hyys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pyhyys | pyhyydet |
genetiivi | pyhyyden | pyhyyksien |
partitiivi | pyhyyttä | pyhyyksiä |
akkusatiivi | pyhyys; pyhyyden |
pyhyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pyhyydessä | pyhyyksissä |
elatiivi | pyhyydestä | pyhyyksistä |
illatiivi | pyhyyteen | pyhyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pyhyydellä | pyhyyksillä |
ablatiivi | pyhyydeltä | pyhyyksiltä |
allatiivi | pyhyydelle | pyhyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pyhyytenä | pyhyyksinä |
translatiivi | pyhyydeksi | pyhyyksiksi |
abessiivi | pyhyydettä | pyhyyksittä |
instruktiivi | – | pyhyyksin |
komitatiivi | – | pyhyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pyhyyde- | |
vahva vartalo | pyhyyte- | |
konsonantti- vartalo |
pyhyyt- |
Etymologia
muokkaasanan pyhä vartalosta pyh- ja suffiksista -yys
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- pyhyys Kielitoimiston sanakirjassa