Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pyrskähdys (39)

  1. pyrskähtäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpyrskæhdys/
  • tavutus: pyrs‧käh‧dys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyrskähdys pyrskähdykset
genetiivi pyrskähdyksen pyrskähdysten
pyrskähdyksien
partitiivi pyrskähdystä pyrskähdyksiä
akkusatiivi pyrskähdys;
pyrskähdyksen
pyrskähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi pyrskähdyksessä pyrskähdyksissä
elatiivi pyrskähdyksestä pyrskähdyksistä
illatiivi pyrskähdykseen pyrskähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyrskähdyksellä pyrskähdyksillä
ablatiivi pyrskähdykseltä pyrskähdyksiltä
allatiivi pyrskähdykselle pyrskähdyksille
muut sijamuodot
essiivi pyrskähdyksenä pyrskähdyksinä
translatiivi pyrskähdykseksi pyrskähdyksiksi
abessiivi pyrskähdyksettä pyrskähdyksittä
instruktiivi pyrskähdyksin
komitatiivi pyrskähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pyrskähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pyrskähdys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä pyrskähtää (pyrskähd- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa