pyrytteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapyrytteleminen (38)
- teonnimi verbistä pyrytellä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pyrytteleminen | pyryttelemiset |
| genetiivi | pyryttelemisen | pyryttelemisten pyryttelemisien |
| partitiivi | pyryttelemistä | pyryttelemisiä |
| akkusatiivi | pyrytteleminen; pyryttelemisen |
pyryttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pyryttelemisessä | pyryttelemisissä |
| elatiivi | pyryttelemisestä | pyryttelemisistä |
| illatiivi | pyryttelemiseen | pyryttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pyryttelemisellä | pyryttelemisillä |
| ablatiivi | pyryttelemiseltä | pyryttelemisiltä |
| allatiivi | pyryttelemiselle | pyryttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pyryttelemisenä (pyryttelemisnä) |
pyryttelemisinä |
| translatiivi | pyryttelemiseksi | pyryttelemisiksi |
| abessiivi | pyryttelemisettä | pyryttelemisittä |
| instruktiivi | – | pyryttelemisin |
| komitatiivi | – | pyryttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pyryttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pyryttelemis- | |