pysäytteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapysäytteleminen (38)
- teonnimi verbistä pysäytellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pysäytteleminen | pysäyttelemiset |
genetiivi | pysäyttelemisen | pysäyttelemisten pysäyttelemisien |
partitiivi | pysäyttelemistä | pysäyttelemisiä |
akkusatiivi | pysäytteleminen; pysäyttelemisen |
pysäyttelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pysäyttelemisessä | pysäyttelemisissä |
elatiivi | pysäyttelemisestä | pysäyttelemisistä |
illatiivi | pysäyttelemiseen | pysäyttelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pysäyttelemisellä | pysäyttelemisillä |
ablatiivi | pysäyttelemiseltä | pysäyttelemisiltä |
allatiivi | pysäyttelemiselle | pysäyttelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pysäyttelemisenä (pysäyttelemisnä) |
pysäyttelemisinä |
translatiivi | pysäyttelemiseksi | pysäyttelemisiksi |
abessiivi | pysäyttelemisettä | pysäyttelemisittä |
instruktiivi | – | pysäyttelemisin |
komitatiivi | – | pysäyttelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pysäyttelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pysäyttelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pysäytellä + johdin -minen