pystynyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä pystyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pystynyt pystyneet
genetiivi pystyneen pystyneiden
pystyneitten
partitiivi pystynyttä pystyneitä
akkusatiivi pystynyt; pystyneen pystyneet
sisäpaikallissijat
inessiivi pystyneessä pystyneissä
elatiivi pystyneestä pystyneistä
illatiivi pystyneeseen pystyneisiin
pystyneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pystyneellä pystyneillä
ablatiivi pystyneeltä pystyneiltä
allatiivi pystyneelle pystyneille
muut sijamuodot
essiivi pystyneenä pystyneinä
translatiivi pystyneeksi pystyneiksi
abessiivi pystyneettä pystyneittä
instruktiivi pystynein
komitatiivi pystyneine