pystyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä pystyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pystyttävä pystyttävät
genetiivi pystyttävän pystyttävien
(pystyttäväin)
partitiivi pystyttävää pystyttäviä
akkusatiivi pystyttävä; pystyttävän pystyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi pystyttävässä pystyttävissä
elatiivi pystyttävästä pystyttävistä
illatiivi pystyttävään pystyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pystyttävällä pystyttävillä
ablatiivi pystyttävältä pystyttäviltä
allatiivi pystyttävälle pystyttäville
muut sijamuodot
essiivi pystyttävänä pystyttävinä
translatiivi pystyttäväksi pystyttäviksi
abessiivi pystyttävättä pystyttävittä
instruktiivi pystyttävin
komitatiivi pystyttävine

pystyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pystyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pystyttävä pystyttävät
genetiivi pystyttävän pystyttävien
(pystyttäväin)
partitiivi pystyttävää pystyttäviä
akkusatiivi pystyttävä; pystyttävän pystyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi pystyttävässä pystyttävissä
elatiivi pystyttävästä pystyttävistä
illatiivi pystyttävään pystyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pystyttävällä pystyttävillä
ablatiivi pystyttävältä pystyttäviltä
allatiivi pystyttävälle pystyttäville
muut sijamuodot
essiivi pystyttävänä pystyttävinä
translatiivi pystyttäväksi pystyttäviksi
abessiivi pystyttävättä pystyttävittä
instruktiivi pystyttävin
komitatiivi pystyttävine