pysytteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapysytteleminen (38)
- teonnimi verbistä pysytellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pysytteleminen | pysyttelemiset |
genetiivi | pysyttelemisen | pysyttelemisten pysyttelemisien |
partitiivi | pysyttelemistä | pysyttelemisiä |
akkusatiivi | pysytteleminen; pysyttelemisen |
pysyttelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pysyttelemisessä | pysyttelemisissä |
elatiivi | pysyttelemisestä | pysyttelemisistä |
illatiivi | pysyttelemiseen | pysyttelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pysyttelemisellä | pysyttelemisillä |
ablatiivi | pysyttelemiseltä | pysyttelemisiltä |
allatiivi | pysyttelemiselle | pysyttelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pysyttelemisenä (pysyttelemisnä) |
pysyttelemisinä |
translatiivi | pysyttelemiseksi | pysyttelemisiksi |
abessiivi | pysyttelemisettä | pysyttelemisittä |
instruktiivi | – | pysyttelemisin |
komitatiivi | – | pysyttelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pysyttelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pysyttelemis- |