pysyvä

Suomi

Adjektiivi

pysyvä (10) (komparatiivi pysyvämpi, superlatiivi pysyvin) (taivutus[luo])

1. sellainen, joka on muuttumaton, jatkuvasti olemassa oleva, stabiili

   Lähi-itään yritetään saada pysyvä rauha.

   pysyvä lumi

   Hetken huumaa vai pysyvämpi muutos?

Ääntäminen

• IPA: /ˈpysyʋæ/
• tavutus: py‧sy‧vä

Etymologia

• partisiippi verbistä pysyä

Käännökset

1. sellainen, joka on muuttumaton, jatkuvasti olemassa oleva, stabiili

englanti: lasting, enduring, permanent espanja: permanente italia: permanente ranska: persistant, permanent

romania: permanent saksa: bestehend turkki: sürekli, daim viro: püsiv

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: pysyväinen
• substantiivit: pysyvyys

Yhdyssanat

koossapysyvä

Aiheesta muualla

• pysyvä Kielitoimiston sanakirjassa
• pysyvä Tieteen termipankissa

Verbi

pysyvä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pysyä