Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pyton (6)

  1. (eläintiede) Afrikassa ja Aasiassa elävien jättikäärmeiden alaheimoon kuuluva muniva käärmelaji

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpyːton/ tai /ˈpyton/
  • tavutus: py‧ton

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyton pytonit
genetiivi pytonin pytonien
pytoneiden
pytoneitten
partitiivi pytonia pytoneita
pytoneja
akkusatiivi pyton;
pytonin
pytonit
sisäpaikallissijat
inessiivi pytonissa pytoneissa
elatiivi pytonista pytoneista
illatiivi pytoniin pytoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pytonilla pytoneilla
ablatiivi pytonilta pytoneilta
allatiivi pytonille pytoneille
muut sijamuodot
essiivi pytonina pytoneina
translatiivi pytoniksi pytoneiksi
abessiivi pytonitta pytoneitta
instruktiivi pytonein
komitatiivi pytoneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pytoni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaiset kirjoitusasut muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

pytonkäärme

Aiheesta muualla muokkaa

  • pyton Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pyton (gen. pytons, muuten taipumaton; taipuva synonyymi pytonorm)

  1. pyton

Adverbi muokkaa

pyton (ei vertailuasteita)

  1. (arkikieltä) erittäin ällöttävää
    luktar pyton - haisee tosi ällöltä