pyydystäjä

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

pyydystäjä (10)

  1. henkilö tai eläin, joka pyydystää jotakin
    Minkki on nopea pyydystäjä.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpyːdysˌt̪æjæ/
  • tavutus: pyy‧dys‧tä‧jä

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyydystäjä pyydystäjät
genetiivi pyydystäjän pyydystäjien
(pyydystäjäin)
partitiivi pyydystäjää pyydystäjiä
akkusatiivi pyydystäjä;
pyydystäjän
pyydystäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi pyydystäjässä pyydystäjissä
elatiivi pyydystäjästä pyydystäjistä
illatiivi pyydystäjään pyydystäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyydystäjällä pyydystäjillä
ablatiivi pyydystäjältä pyydystäjiltä
allatiivi pyydystäjälle pyydystäjille
muut sijamuodot
essiivi pyydystäjänä pyydystäjinä
translatiivi pyydystäjäksi pyydystäjiksi
abessiivi pyydystäjättä pyydystäjittä
instruktiivi pyydystäjin
komitatiivi pyydystäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pyydystäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

EtymologiaMuokkaa

pyydystää + -jä

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa