pyydystäjä

Suomi

Substantiivi

pyydystäjä (10)

henkilö tai eläin, joka pyydystää jotakin
Minkki on nopea pyydystäjä.

Ääntäminen

IPA: /ˈpyːdysˌt̪æjæ/
tavutus: pyy‧dys‧tä‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pyydystäjä	pyydystäjät
genetiivi	pyydystäjän	pyydystäjien (pyydystäjäin)
partitiivi	pyydystäjää	pyydystäjiä
akkusatiivi	pyydystäjä; pyydystäjän	pyydystäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi	pyydystäjässä	pyydystäjissä
elatiivi	pyydystäjästä	pyydystäjistä
illatiivi	pyydystäjään	pyydystäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pyydystäjällä	pyydystäjillä
ablatiivi	pyydystäjältä	pyydystäjiltä
allatiivi	pyydystäjälle	pyydystäjille
muut sijamuodot
essiivi	pyydystäjänä	pyydystäjinä
translatiivi	pyydystäjäksi	pyydystäjiksi
abessiivi	pyydystäjättä	pyydystäjittä
instruktiivi	–	pyydystäjin
komitatiivi	–	pyydystäjine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pyydystäjä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

pyydystää + -jä

Käännökset

1. henkilö tai eläin, joka pyydystää jotakin

englanti: catcher, trapper

Aiheesta muualla

pyydystäjä Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=pyydystäjä&oldid=4192089”