pyydysteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapyydysteleminen (38)
- teonnimi verbistä pyydystellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pyydysteleminen | pyydystelemiset |
genetiivi | pyydystelemisen | pyydystelemisten pyydystelemisien |
partitiivi | pyydystelemistä | pyydystelemisiä |
akkusatiivi | pyydysteleminen; pyydystelemisen |
pyydystelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pyydystelemisessä | pyydystelemisissä |
elatiivi | pyydystelemisestä | pyydystelemisistä |
illatiivi | pyydystelemiseen | pyydystelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pyydystelemisellä | pyydystelemisillä |
ablatiivi | pyydystelemiseltä | pyydystelemisiltä |
allatiivi | pyydystelemiselle | pyydystelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pyydystelemisenä (pyydystelemisnä) |
pyydystelemisinä |
translatiivi | pyydystelemiseksi | pyydystelemisiksi |
abessiivi | pyydystelemisettä | pyydystelemisittä |
instruktiivi | – | pyydystelemisin |
komitatiivi | – | pyydystelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pyydystelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pyydystelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi pyydystellä + johdin -minen