rääpiminen
Katso myös: raapiminen |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarääpiminen (38)
- teonnimi verbistä rääpiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rääpiminen | rääpimiset |
genetiivi | rääpimisen | rääpimisten rääpimisien |
partitiivi | rääpimistä | rääpimisiä |
akkusatiivi | rääpiminen; rääpimisen |
rääpimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rääpimisessä | rääpimisissä |
elatiivi | rääpimisestä | rääpimisistä |
illatiivi | rääpimiseen | rääpimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rääpimisellä | rääpimisillä |
ablatiivi | rääpimiseltä | rääpimisiltä |
allatiivi | rääpimiselle | rääpimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rääpimisenä (rääpimisnä) |
rääpimisinä |
translatiivi | rääpimiseksi | rääpimisiksi |
abessiivi | rääpimisettä | rääpimisittä |
instruktiivi | – | rääpimisin |
komitatiivi | – | rääpimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rääpimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rääpimis- |