Substantiivi

muokkaa

rähinöitsijä (12)

  1. henkilö, joka rähinöi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈræhiˌnøi̯t̪sijæ/
  • tavutus: rä‧hi‧nöit‧si‧jä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rähinöitsijä rähinöitsijät
genetiivi rähinöitsijän rähinöitsijöiden
rähinöitsijöitten
(rähinöitsijäin)
partitiivi rähinöitsijää rähinöitsijöitä
akkusatiivi rähinöitsijä;
rähinöitsijän
rähinöitsijät
sisäpaikallissijat
inessiivi rähinöitsijässä rähinöitsijöissä
elatiivi rähinöitsijästä rähinöitsijöistä
illatiivi rähinöitsijään rähinöitsijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rähinöitsijällä rähinöitsijöillä
ablatiivi rähinöitsijältä rähinöitsijöiltä
allatiivi rähinöitsijälle rähinöitsijöille
muut sijamuodot
essiivi rähinöitsijänä rähinöitsijöinä
translatiivi rähinöitsijäksi rähinöitsijöiksi
abessiivi rähinöitsijättä rähinöitsijöittä
instruktiivi rähinöitsijöin
komitatiivi rähinöitsijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rähinöitsijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa