räiskintä

Suomi

Substantiivi

räiskintä (9-J)

Ääntäminen

IPA: /ˈræi̯skint̪æ/
tavutus: räis‧kin‧tä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	räiskintä	räiskinnät
genetiivi	räiskinnän	räiskintöjen (räiskintäin)
partitiivi	räiskintää	räiskintöjä
akkusatiivi	räiskintä; räiskinnän	räiskinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi	räiskinnässä	räiskinnöissä
elatiivi	räiskinnästä	räiskinnöistä
illatiivi	räiskintään	räiskintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	räiskinnällä	räiskinnöillä
ablatiivi	räiskinnältä	räiskinnöiltä
allatiivi	räiskinnälle	räiskinnöille
muut sijamuodot
essiivi	räiskintänä	räiskintöinä
translatiivi	räiskinnäksi	räiskinnöiksi
abessiivi	räiskinnättä	räiskinnöittä
instruktiivi	–	räiskinnöin
komitatiivi	–	räiskintöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	räiskinnä-
vahva vartalo	räiskintä-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. räiskiminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

räiskintä Kielitoimiston sanakirjassa