räjähtäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaräjähtäminen (38)
- teonnimi verbistä räjähtää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | räjähtäminen | räjähtämiset |
genetiivi | räjähtämisen | räjähtämisten räjähtämisien |
partitiivi | räjähtämistä | räjähtämisiä |
akkusatiivi | räjähtäminen; räjähtämisen |
räjähtämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | räjähtämisessä | räjähtämisissä |
elatiivi | räjähtämisestä | räjähtämisistä |
illatiivi | räjähtämiseen | räjähtämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | räjähtämisellä | räjähtämisillä |
ablatiivi | räjähtämiseltä | räjähtämisiltä |
allatiivi | räjähtämiselle | räjähtämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | räjähtämisenä (räjähtämisnä) |
räjähtämisinä |
translatiivi | räjähtämiseksi | räjähtämisiksi |
abessiivi | räjähtämisettä | räjähtämisittä |
instruktiivi | – | räjähtämisin |
komitatiivi | – | räjähtämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | räjähtämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
räjähtämis- |