Substantiivi

muokkaa

räjäytys (39)

  1. räjäyttäminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈræjæy̯t̪ys/ tai /ˈræjæˌyt̪ys/
  • tavutus: rä‧jäy‧tys / rä‧jä‧y‧tys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi räjäytys räjäytykset
genetiivi räjäytyksen räjäytysten
räjäytyksien
partitiivi räjäytystä räjäytyksiä
akkusatiivi räjäytys;
räjäytyksen
räjäytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi räjäytyksessä räjäytyksissä
elatiivi räjäytyksestä räjäytyksistä
illatiivi räjäytykseen räjäytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi räjäytyksellä räjäytyksillä
ablatiivi räjäytykseltä räjäytyksiltä
allatiivi räjäytykselle räjäytyksille
muut sijamuodot
essiivi räjäytyksenä räjäytyksinä
translatiivi räjäytykseksi räjäytyksiksi
abessiivi räjäytyksettä räjäytyksittä
instruktiivi räjäytyksin
komitatiivi räjäytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo räjäytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
räjäytys-

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä räjäyttää (räjäyt- + -ys)

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa