räkättäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaräkättäminen (38)
- teonnimi verbistä räkättää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | räkättäminen | räkättämiset |
genetiivi | räkättämisen | räkättämisten räkättämisien |
partitiivi | räkättämistä | räkättämisiä |
akkusatiivi | räkättäminen; räkättämisen |
räkättämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | räkättämisessä | räkättämisissä |
elatiivi | räkättämisestä | räkättämisistä |
illatiivi | räkättämiseen | räkättämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | räkättämisellä | räkättämisillä |
ablatiivi | räkättämiseltä | räkättämisiltä |
allatiivi | räkättämiselle | räkättämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | räkättämisenä (räkättämisnä) |
räkättämisinä |
translatiivi | räkättämiseksi | räkättämisiksi |
abessiivi | räkättämisettä | räkättämisittä |
instruktiivi | – | räkättämisin |
komitatiivi | – | räkättämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | räkättämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
räkättämis- |