räpäyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaräpäyttäminen (38)
- teonnimi verbistä räpäyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | räpäyttäminen | räpäyttämiset |
genetiivi | räpäyttämisen | räpäyttämisten räpäyttämisien |
partitiivi | räpäyttämistä | räpäyttämisiä |
akkusatiivi | räpäyttäminen; räpäyttämisen |
räpäyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | räpäyttämisessä | räpäyttämisissä |
elatiivi | räpäyttämisestä | räpäyttämisistä |
illatiivi | räpäyttämiseen | räpäyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | räpäyttämisellä | räpäyttämisillä |
ablatiivi | räpäyttämiseltä | räpäyttämisiltä |
allatiivi | räpäyttämiselle | räpäyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | räpäyttämisenä (räpäyttämisnä) |
räpäyttämisinä |
translatiivi | räpäyttämiseksi | räpäyttämisiksi |
abessiivi | räpäyttämisettä | räpäyttämisittä |
instruktiivi | – | räpäyttämisin |
komitatiivi | – | räpäyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | räpäyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
räpäyttämis- |