Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

räsähdys (39)

  1. räsähtäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈræsæhdys/
  • tavutus: rä‧säh‧dys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi räsähdys räsähdykset
genetiivi räsähdyksen räsähdysten
räsähdyksien
partitiivi räsähdystä räsähdyksiä
akkusatiivi räsähdys;
räsähdyksen
räsähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi räsähdyksessä räsähdyksissä
elatiivi räsähdyksestä räsähdyksistä
illatiivi räsähdykseen räsähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi räsähdyksellä räsähdyksillä
ablatiivi räsähdykseltä räsähdyksiltä
allatiivi räsähdykselle räsähdyksille
muut sijamuodot
essiivi räsähdyksenä räsähdyksinä
translatiivi räsähdykseksi räsähdyksiksi
abessiivi räsähdyksettä räsähdyksittä
instruktiivi räsähdyksin
komitatiivi räsähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo räsähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
räsähdys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä räsähtää (räsähd- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa