röhkäiseminen
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaröhkäiseminen (38)
- teonnimi verbistä röhkäistä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | röhkäiseminen | röhkäisemiset |
| genetiivi | röhkäisemisen | röhkäisemisten röhkäisemisien |
| partitiivi | röhkäisemistä | röhkäisemisiä |
| akkusatiivi | röhkäiseminen; röhkäisemisen |
röhkäisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | röhkäisemisessä | röhkäisemisissä |
| elatiivi | röhkäisemisestä | röhkäisemisistä |
| illatiivi | röhkäisemiseen | röhkäisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | röhkäisemisellä | röhkäisemisillä |
| ablatiivi | röhkäisemiseltä | röhkäisemisiltä |
| allatiivi | röhkäisemiselle | röhkäisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | röhkäisemisenä (röhkäisemisnä) |
röhkäisemisinä |
| translatiivi | röhkäisemiseksi | röhkäisemisiksi |
| abessiivi | röhkäisemisettä | röhkäisemisittä |
| instruktiivi | – | röhkäisemisin |
| komitatiivi | – | röhkäisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | röhkäisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
röhkäisemis- | |