rötösteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarötösteleminen (38)
- teonnimi verbistä rötöstellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rötösteleminen | rötöstelemiset |
genetiivi | rötöstelemisen | rötöstelemisten rötöstelemisien |
partitiivi | rötöstelemistä | rötöstelemisiä |
akkusatiivi | rötösteleminen; rötöstelemisen |
rötöstelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rötöstelemisessä | rötöstelemisissä |
elatiivi | rötöstelemisestä | rötöstelemisistä |
illatiivi | rötöstelemiseen | rötöstelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rötöstelemisellä | rötöstelemisillä |
ablatiivi | rötöstelemiseltä | rötöstelemisiltä |
allatiivi | rötöstelemiselle | rötöstelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rötöstelemisenä (rötöstelemisnä) |
rötöstelemisinä |
translatiivi | rötöstelemiseksi | rötöstelemisiksi |
abessiivi | rötöstelemisettä | rötöstelemisittä |
instruktiivi | – | rötöstelemisin |
komitatiivi | – | rötöstelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rötöstelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rötöstelemis- |