Substantiivi

muokkaa

röyhtäily (2)

  1. röyhtäileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrøy̯ht̪æi̯ly/
  • tavutus: röyh‧täi‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi röyhtäily röyhtäilyt
genetiivi röyhtäilyn röyhtäilyjen
röyhtäilyiden
röyhtäilyitten
partitiivi röyhtäilyä röyhtäilyitä
röyhtäilyjä
akkusatiivi röyhtäily;
röyhtäilyn
röyhtäilyt
sisäpaikallissijat
inessiivi röyhtäilyssä röyhtäilyissä
elatiivi röyhtäilystä röyhtäilyistä
illatiivi röyhtäilyyn röyhtäilyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi röyhtäilyllä röyhtäilyillä
ablatiivi röyhtäilyltä röyhtäilyiltä
allatiivi röyhtäilylle röyhtäilyille
muut sijamuodot
essiivi röyhtäilynä röyhtäilyinä
translatiivi röyhtäilyksi röyhtäilyiksi
abessiivi röyhtäilyttä röyhtäilyittä
instruktiivi röyhtäilyin
komitatiivi röyhtäilyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo röyhtäily-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa