raajominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaraajominen (38)
- teonnimi verbistä raajoa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | raajominen | raajomiset |
genetiivi | raajomisen | raajomisten raajomisien |
partitiivi | raajomista | raajomisia |
akkusatiivi | raajominen; raajomisen |
raajomiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | raajomisessa | raajomisissa |
elatiivi | raajomisesta | raajomisista |
illatiivi | raajomiseen | raajomisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | raajomisella | raajomisilla |
ablatiivi | raajomiselta | raajomisilta |
allatiivi | raajomiselle | raajomisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | raajomisena (raajomisna) |
raajomisina |
translatiivi | raajomiseksi | raajomisiksi |
abessiivi | raajomisetta | raajomisitta |
instruktiivi | – | raajomisin |
komitatiivi | – | raajomisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | raajomise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
raajomis- |