raaputtaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaraaputtaminen (38)
- teonnimi verbistä raaputtaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | raaputtaminen | raaputtamiset |
genetiivi | raaputtamisen | raaputtamisten raaputtamisien |
partitiivi | raaputtamista | raaputtamisia |
akkusatiivi | raaputtaminen; raaputtamisen |
raaputtamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | raaputtamisessa | raaputtamisissa |
elatiivi | raaputtamisesta | raaputtamisista |
illatiivi | raaputtamiseen | raaputtamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | raaputtamisella | raaputtamisilla |
ablatiivi | raaputtamiselta | raaputtamisilta |
allatiivi | raaputtamiselle | raaputtamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | raaputtamisena (raaputtamisna) |
raaputtamisina |
translatiivi | raaputtamiseksi | raaputtamisiksi |
abessiivi | raaputtamisetta | raaputtamisitta |
instruktiivi | – | raaputtamisin |
komitatiivi | – | raaputtamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | raaputtamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
raaputtamis- |