Wikipedia
Katso artikkeli Raate Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
raate

Substantiivi

muokkaa

raate (48-C)

  1. Menyanthes trifoliata, märillä kasvupaikoilla viihtyvä kasvi
  2. (yleisesti) mikä tahansa raatteiden (Menyanthes) suvun kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrɑːt̪eˣ/
  • tavutus: raa‧te

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raate raatteet
genetiivi raatteen raatteiden
raatteitten
partitiivi raatetta raatteita
akkusatiivi raate;
raatteen
raatteet
sisäpaikallissijat
inessiivi raatteessa raatteissa
elatiivi raatteesta raatteista
illatiivi raatteeseen raatteisiin
raatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi raatteella raatteilla
ablatiivi raatteelta raatteilta
allatiivi raatteelle raatteille
muut sijamuodot
essiivi raatteena raatteina
translatiivi raatteeksi raatteiksi
abessiivi raatteetta raatteitta
instruktiivi raattein
komitatiivi raatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo raattee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
raatet-

Etymologia

muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • raate Kielitoimiston sanakirjassa
  • raate Tieteen termipankissa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.