rabbi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarabbi (5)
- juutalainen lainoppinut, alun perin juutalaisen uskon ja lain opettaja ja tulkitsija ja tuomari, joka voi nykyisin myös toimia jumalanpalveluksissa ja edustaa juutalaista seurakuntaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑbːi/
- tavutus: rab‧bi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rabbi | rabbit |
genetiivi | rabbin | rabbien (rabbein) |
partitiivi | rabbia | rabbeja |
akkusatiivi | rabbi; rabbin |
rabbit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rabbissa | rabbeissa |
elatiivi | rabbista | rabbeista |
illatiivi | rabbiin | rabbeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rabbilla | rabbeilla |
ablatiivi | rabbilta | rabbeilta |
allatiivi | rabbille | rabbeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rabbina | rabbeina |
translatiivi | rabbiksi | rabbeiksi |
abessiivi | rabbitta | rabbeitta |
instruktiivi | – | rabbein |
komitatiivi | – | rabbeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rabbi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. juutalainen lainoppinut, opettaja
Seuraavissa käännösmerkinnöissä on vikaa (väärä muoto tai kieltä ei ole lisätty tietokantaan): | ||
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- rabbi Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti
muokkaaSubstantiivi
muokkaarabbi (monikko rabbis)