rahake
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑhɑkeˣ/
- tavutus: ra‧ha‧ke
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rahake | rahakkeet |
| genetiivi | rahakkeen | rahakkeiden rahakkeitten |
| partitiivi | rahaketta | rahakkeita |
| akkusatiivi | rahake; rahakkeen |
rahakkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rahakkeessa | rahakkeissa |
| elatiivi | rahakkeesta | rahakkeista |
| illatiivi | rahakkeeseen | rahakkeisiin rahakkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rahakkeella | rahakkeilla |
| ablatiivi | rahakkeelta | rahakkeilta |
| allatiivi | rahakkeelle | rahakkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rahakkeena | rahakkeina |
| translatiivi | rahakkeeksi | rahakkeiksi |
| abessiivi | rahakkeetta | rahakkeitta |
| instruktiivi | – | rahakkein |
| komitatiivi | – | rahakkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rahakkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rahaket- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. poletti
|
Ks. poletti |
Aiheesta muualla
muokkaa- rahake Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Raija Lehtinen: Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista. Kielikello, 1991, nro 1. Artikkelin verkkoversio.