Substantiivi

muokkaa

railakkuus (40)

  1. se, että on railakka

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrɑi̯lɑkːuːs/
  • tavutus: rai‧lak‧kuus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi railakkuus railakkuudet
genetiivi railakkuuden railakkuuksien
partitiivi railakkuutta railakkuuksia
akkusatiivi railakkuus;
railakkuuden
railakkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi railakkuudessa railakkuuksissa
elatiivi railakkuudesta railakkuuksista
illatiivi railakkuuteen railakkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi railakkuudella railakkuuksilla
ablatiivi railakkuudelta railakkuuksilta
allatiivi railakkuudelle railakkuuksille
muut sijamuodot
essiivi railakkuutena railakkuuksina
translatiivi railakkuudeksi railakkuuksiksi
abessiivi railakkuudetta railakkuuksitta
instruktiivi railakkuuksin
komitatiivi railakkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo railakkuude-
vahva vartalo railakkuute-
konsonantti-
vartalo
railakkuut-

Etymologia

muokkaa

sanan railakka vartalosta railakk- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Anagrammit
muokkaa

kaarisulku, kulkusaari

Aiheesta muualla

muokkaa