raivostuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaraivostuttaminen (38)
- teonnimi verbistä raivostuttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raivostuttaminen | raivostuttamiset |
| genetiivi | raivostuttamisen | raivostuttamisten raivostuttamisien |
| partitiivi | raivostuttamista | raivostuttamisia |
| akkusatiivi | raivostuttaminen; raivostuttamisen |
raivostuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raivostuttamisessa | raivostuttamisissa |
| elatiivi | raivostuttamisesta | raivostuttamisista |
| illatiivi | raivostuttamiseen | raivostuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raivostuttamisella | raivostuttamisilla |
| ablatiivi | raivostuttamiselta | raivostuttamisilta |
| allatiivi | raivostuttamiselle | raivostuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raivostuttamisena (raivostuttamisna) |
raivostuttamisina |
| translatiivi | raivostuttamiseksi | raivostuttamisiksi |
| abessiivi | raivostuttamisetta | raivostuttamisitta |
| instruktiivi | – | raivostuttamisin |
| komitatiivi | – | raivostuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | raivostuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
raivostuttamis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi raivostuttaa + johdin -minen