rakentuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarakentuminen (38)
- teonnimi verbistä rakentua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rakentuminen | rakentumiset |
| genetiivi | rakentumisen | rakentumisten rakentumisien |
| partitiivi | rakentumista | rakentumisia |
| akkusatiivi | rakentuminen; rakentumisen |
rakentumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rakentumisessa | rakentumisissa |
| elatiivi | rakentumisesta | rakentumisista |
| illatiivi | rakentumiseen | rakentumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rakentumisella | rakentumisilla |
| ablatiivi | rakentumiselta | rakentumisilta |
| allatiivi | rakentumiselle | rakentumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rakentumisena (rakentumisna) |
rakentumisina |
| translatiivi | rakentumiseksi | rakentumisiksi |
| abessiivi | rakentumisetta | rakentumisitta |
| instruktiivi | – | rakentumisin |
| komitatiivi | – | rakentumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rakentumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rakentumis- | |